Telliskivi

 

                              

Unelmissani olen usein matkalla. Palaan mielessäni paikkoihin, joissa olen käynyt. Yksi lempipaikoistani on Berliini. Tunnen suurta rakkautta sen tarinoita, historiaa, arkkitehtuuria, ristiriitaisuutta, energiaa ja rosoa kohtaan.

Suomi tuntuu välillä niin kliiniseltä, jäykältä ja jämähtäneeltäkin. Missä joku toinen maa näkee mahdollisuuden, nähdään meillä purkutarve, arvottomuus ja hylkääminen. Mielestäni suomalainen byrokratia ei myöskään edesauta uuden luomista. 

Tallinnan Telliskivessä koin jotain samaa sykettä kuin Berliinissä. Alueen historia ja tietynlainen rähjäisyys on jätetty ennakkoluulottomasti näkyviin. Telliskivessä on aikoinaan rakennettu junia ja niiden osia. Neuvostoaikana siellä rakennettiin osia Sputnik-satelliittiin. Telliskivi sijaitseekin Baltijaaman - Baltialaisen aseman vieressä. Alueella näkee vieläkin teollisuuden jäänteitä sekä konkreettisesti että liikkeiden ja ruokapaikkojen nimissä. 

Matkamme aikana vietimme eniten aikaa Telliskivessä -sen ravintoloissa, viinibaareissa ja museoissa. Fotografiska-museossa oli muun muassa kiinnostava Bryan Adamsin valokuvanäyttely. En edes tiennyt, että herra osaa valokuvata. Kuvat olivat vaikuttavia. Pääsymaksu on hieman suolainen, 15 euroa, mutta toisaalta kun tietää, että Fotografiska on yksityinen konsepti eikä esimerkiksi valtion tukema, ymmärtää asian. Opettajana sain muutaman euron alennuksen. Pakko oli tietenkin päästä myös Fotografiskan ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan ravintolaan kahville. Sieltä olikin kiva näköala moneen suuntaan. 

Fotografiskan lähellä sijaitsevassa Juhan Kuus Fotodok-keskuksessa oli myös kiinnostava valokuvanäyttely, jonka kahlasin nopeasti läpi. Näyttely kertoi "maista joita ei ole" eli paikoista, joilla on tavallaan valtiollinen identiteetti ja muutkin valtion elementit, mutta ei valtion statusta. Maista, joilla on sama kohtalo, kuin Virolla aikoinaan. Jälkeenpäin ajatellen harmittaa, etten käyttänyt näyttelyn tutkimiseen enempää aikaa.

Samalla alueella, luovassa korttelissa, (viroksi loomelinnak)on aina lauantaisin kirpputori. Kesäisin se on ulkosalla ja talvella sisätiloissa.

Matkamme aikana söimme myös Telliskiven hauskassa, pääosin konteista rakennetussa "pikaruokakorttelissa". Iltaa istuimme alueen ihanissa viinibaareissa ja onnistuimme myös löytämään uuden lempiravintolamme. Niistä pitääkin kirjoittaa ihan oma postaus.