Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muutos. Näytä kaikki tekstit

perjantai 17. heinäkuuta 2020

Maailma muuttuu



Kuusi vuotta sitten työnkuvani muuttui. Maailmanikin muuttui. Se muuttui enemmän, mitä olin ymmärtänyt. Vastuullinen, vaihteleva ja kiinnostava työ vei mukanaan. Moni elämääni kuulunut asia jäi, myös blogimaailma.

Viiden vuoden jälkeen tulin tänne blogimaailmaan takaisin huomatakseni, että se on ihan erilainen kuin aikoinaan. Aloitin bloggaamisen vuonna 2008. Facebook ei silloin vielä ollut Suomessa suosionsa huipussa. Blogeissa pohdittiin maailman menoa ja kommenttikenttiin kirjoitettiin ahkerasti. Blogi on kuitenkin Facebookia, Intagramia, Twitteriä tai Linkediniä staattisempi ja hitaampi sosiaalisen median muoto. Blogitekstin laatimiseen pitää ryhtyä. Muihin edellämainittuihin medioihin voi sisältöä tuottaa paljon nopeammin. 

Pidän Facebookista kovasti, mutta huomasin että kaipasin tätä pidemmän ja hitaamman kirjoittamisen muotoa, jota blogissa tulen harrastaneeksi. Olen myös nauttinut muiden blogien lukemisesta. Ikävä kyllä vain harva niistä blogeista, joita vuosikymmen sitten seurasin on enää olemassa. 

Poikkeuksen tekee Kuvamerkintöjä-blogi. Se on vieläkin olemassa. Meistä tuli blogin kirjoittajan kanssa ensin blogituttuja, sitten Facebook-kavereita ja voitteko kuvitella, että eilen -yli vuosikymmen myöhemmin- näimme livenä! Järjestän kesätyökseni majoitusta ja Vanhan Rauman kävelyitä ja niin Kimmo päätti vaimoineen tarttua tarjoukseeni. Oli todella miellyttävää istua kahvilla ja kierrellä Vanhaa Raumaa yhdessä! 

Aikoinaan, kun sain parisuhderintamallani aikaan (täysin tarpeetonta) kohua, toimi Kimmo tasapainottavana järjen äänenä välillä hyvin ilkeäksikin yltyneessä kommentoinnissa. Sellaisia sivistyneet, aikuiset ihmiset ovat. Onneksi heitä on elämässäni paljon. <3

Maailma muuttuu ja niin sen pitääkin olla, mutta perustavanlaatuisia arvoja kuten sivistystä, ystävyyttä ja hyvyyttä on vaalittava. 

torstai 18. kesäkuuta 2020

Ja sitten minä olin

Minussa elää kaukokaipuu. 
Välillä mietin, johtuuko se siitä, että olen elämäni aikana asunut kolmessa eri maassa. Matkalla oleminen on vaan niin ihanaa. Eilen oivalsin, että itse matkalla oloa enemmän taidankin rakastaa sitä, millainen minä olen matkalla. 
Hyväntuulinen, onnellinen, uskalias, luova. 

Tänään tavoitin matkalla olemisen tunnetta ihan kotini lähellä sijaitsevassa kahvilassa. Tänään halusinkin olla se, joka istuu yksin ja joka juo rauhassa cappucinoa, lukee dekkaria, kirjoittaa hajamielisiä muistiinpanoja muistikirjaan ja tervehtii tuttuja aidosti hymyillen. 

Se minä tänään halusin olla.
Ja sitten minä olin.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Päivä alkaa myöhään




En ole ennen tiennyt, että yhden kevään voi hukata nukkumalla. Yhtäkkiä on kesä. 
Koko maailma on ollut tänä keväänä sekaisin, mutta se on mennyt minulta ihan ohi, kun nukuin pitkää talviuntani.

Vuosikausia - ei vaan vuosikymmeniä jaksoin lyhyillä yöunilla. Ylpeilinkin sillä, miten vähällä unella pärjäsin jo nuoresta asti.

Taidan nyt nukkua kuluneiden vuosien univelkoja pois. 
Olen tottunut olemaan tehokas ja aikaansaapa. 
Kun nukkuu näin paljon kuin minä nykyään, ei ehdi niin paljon. Ei silti. En minä jaksaisikaan. En minä vielä jaksa. Minun pitää vielä olla kärsivällinen. 
Voimat palaavat kyllä.

edit: Kuvan flamingomuki on lahja ystävältäni. Hän sanoi, että kuten flamingo, pysyn minäkin pystyssä vaikka vain yhdellä jalalla.

tiistai 16. kesäkuuta 2020

Alku



Oletko koskaan ollut niin rakastunut, että ymmärrät yhtäkkiä kaikkien rakkauslaulujen sanat? Jopa niiden hirveimpien iskelmien?
  Oletko koskaan ollut niin sydänsuruinen, hylätty tai loukattu, että itket nyyhkylaulujen tahdissa?
  Oletko koskaan tarvinnut niin paljon suunnanmuutosta, uutta elämäntapaa tai uutta vaihetta, että kaikki muutokseen kannustavat meemit ja iskulauseet ovat tuntuneet juuri sinulle osoitetuiksi?

Minä olen tuossa viimeisessä vaiheessa. 

"Jos haluat muutosta, sinun pitää muuttua."

Haluan kirjoittaa, koska se on tapani olla tässä maailmassa. 
Haluan kirjoittaa kaikesta mitä ajattelen, näen, luen, teen tai muistan. 
Haluan kirjoittaa itseni vahvemmaksi. 
Haluan kirjoittaa, koska kirjoittaminen on aina minussa. 
Haluan kirjoittaa, etten koskaan unohtaisi.  

Tästä tulee vuosi, jonka omistan. Matka on vielä aivan alussa.

Tervetuloa mukaan!

Pikapiipahdus Noblessneriin

Yhtenä Tallinna-aamupäivänä kävimme Noblessnerissa. Alueella on aikoinaan muun muassa rakennettu sukellusveneitä Venäjän keisarikunnan tarpe...