keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Päivä alkaa myöhään




En ole ennen tiennyt, että yhden kevään voi hukata nukkumalla. Yhtäkkiä on kesä. 
Koko maailma on ollut tänä keväänä sekaisin, mutta se on mennyt minulta ihan ohi, kun nukuin pitkää talviuntani.

Vuosikausia - ei vaan vuosikymmeniä jaksoin lyhyillä yöunilla. Ylpeilinkin sillä, miten vähällä unella pärjäsin jo nuoresta asti.

Taidan nyt nukkua kuluneiden vuosien univelkoja pois. 
Olen tottunut olemaan tehokas ja aikaansaapa. 
Kun nukkuu näin paljon kuin minä nykyään, ei ehdi niin paljon. Ei silti. En minä jaksaisikaan. En minä vielä jaksa. Minun pitää vielä olla kärsivällinen. 
Voimat palaavat kyllä.

edit: Kuvan flamingomuki on lahja ystävältäni. Hän sanoi, että kuten flamingo, pysyn minäkin pystyssä vaikka vain yhdellä jalalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pikapiipahdus Noblessneriin

Yhtenä Tallinna-aamupäivänä kävimme Noblessnerissa. Alueella on aikoinaan muun muassa rakennettu sukellusveneitä Venäjän keisarikunnan tarpe...